Europol salakuuntelee Suomen kansalaisten puhelimia, sekä lukee sähköposteja/fakseja

Euroopan Unionin salainen poliisi Europol on saanut luvan salakuunnella Suomen kansalaisten puhelimia, sekä lukea heidän sähköposteja/fakseja jo samana vuonna, kun Suomi liittyi Euroopan Unioniin.

Salakuuntelua Suomessa

Siitä selviää mm. että,

- Suomen edustajat hyväksyivät aiesopimuksen perustuslain vastaisesta EU:n salakuunteluoikeudesta maassamme tammikuussa 1995.

- Suomen hallituksen edustajat oli vihitty hankkeeseen jo vuonna 1993.

- Hallitus salasi asian sekä ennen että jälkeen EU:sta vuonna 1994 järjestetyn neuvoa antavan kansanäänestyksen

- Asia julkistettiin vasta 1996 pikkupräntillä EU:n virallisessa lehdessä mutta ei Suomen mediassa ennen kuin tv3:n 45 minuuttia mainitsi asian lokakuussa 1997 esitetyssä jaksossa. Ohjelmassa haastateltiin Statewatch-järjestön Tony Bunyania.

- EU:ssa omien kansalaisten salakuuntelu hyväksyttiin kirjallisella menettelyllä asiasta lainkaan keskustelematta taikka kansalaisia tiedottamatta

- EU:lle salakuunteluoikeuden Suomessa antava sopimus oli esillä eduskunnan suuressa valiokunnassa 17.11 1995. Pöytäkirja kokouksesta on laadittu niin, ettei siitä ilmene että kysymys oli salakuuntelusopimuksesta; tämä käy ilmi ainoastaan pöytäkirjan liitteesta A§7

- Liitteenä on Suomen sisäasiainministeriön poliisiosaston 13.11 1995 päivätty muistio

- Sopimuksen "Yhteinen aiejulistus laillisesta salakuuntelusta" on ilman asia-/diaarinumeroa

- Koska salakuuntelu Suomessa on laitonta, otsikoinnin voi katsoa olevan tietoista hämäystä

- Valtioneuvoston eli hallituksen kannasta poliisiosaston muistioon todetaan että "Suomi on asian valmistelun yhteydessä ilmoittanut olevansa valmis hyväksymään asiakirjan."

- Suuressa valiokunnassa esitetyistä mielipiteistä pöytäkirja ei kerro mitään, oliko hyväksyntä yksimielinen?

- Yhteisessä julistuksessa EU-maat hyväksyvät televiestien kuuntelun välineenä "vakavaa rikollisuutta vastaan" sekä "kansallisen turvaamisen suojaamiseksi". Sitä, mitä tarkoitetaan kansallisen turvallisuuden suojaamisella, ei määritellä.

- Missään eduskunnan suurelle valiokunnalle jaetussa , pöytäkirjan liitteenä olevassa asiakirjassa ei kerrota että kyseessä on EU:lle annettu salakuunteluoikeus

- julistukseksi liitteessä nimitetyssä sopimuksessa puhutaan vain täytäntöönpanoviranomaisista (salakuuntelun järjestäjät) mainitsematta Europolia

- Sopimus edellyttää että kaikkia puheluita pitää pystyä tarvittaessa kuuntelemaan: teleoperaattorien on annettava viranomaisten käyttöön liittymät, joilla kuunneltavat viestit voidaan siirtää salakuuntelijoille. Kuunneltava kohde ei saa huomata että häntä kuunnellaan.

- Verkko-operaattorien ja teleliikennepalvelujen tarjoajien on suojattava tiedot kuunneltavien tai kuunneltujen puhelujen määrästä ja siitä, mitä puheluja on kuunneltu tai kuunnellaan, eivätkä he saa paljastaa kuuntelutapaa koskevia tietoja.

- Koska tietoliikennetekniikka kehittyy nopeastai, laitevalmistajille ja teleoperaattoreille on annettava tarkat ohjeet siitä, millaisia heidän laitteidensa tulee olla, määrää aiesopimus.


Linkki: NWO