Onko ketään kotona? (nuotiotarina nro.6)

"Kun minä olin lapsi, asuimme vuokratussa kaksikerroksisessa talossa. Isäni ja äitini olivat molemmat töissä, joten olin usein koulun jälkeen yksin kotona. Yhtenä iltapäivänä tulin kotiin ja talo oli täysin pimeä. Huusin "Äiti?" ja vastaus "Niin?", kuului yläkerrasta. Huusin uudestaan, ja taas kuului sama vastaus. Kun hän vastasi, nousin portaita ylös yläkertaan. Kun olin yläkerrassa, kutsuin vielä kerran, "Äiti?". Äidin vastaus kuului perällä olevasta huoneesta. Minulla oli hieman paha olla ja samalla kova halu nähdä äitini, joten lähdin kävelemään kohti huonetta josta ääni kuului. Juuri sillä hetkellä ovi avautui alakerrassa ja kuulin jonkun tulevan sisään. "Onko ketään kotona?", äitini huusi ovelta iloisella äänellä. Kun kuulin äitini äänen, oloni koheni huomattavasti. Käännyin ympäri ja olin jo menossa alakertaan, kunnes muistin aikaisemmin kuulemani äänet. Kiinnitin katseeni portaiden yläpäästä kohti huonetta ja sen ovea. Hiljaa ja hitaasti, ovi avautui hieman. Hetken ajan luulin nähneeni pimeässä huoneessa jotain outoa - kalpeat kasvot, tuijottamassa minua."