KASVIHUONEILMIÖ
Maailman luonnonsäätiö eli WWF raportoi 11.8.1993, että kasvihuoneilmiöllä on tuhoisat vaikutukset niin sademetsille kuin napajäätiköillekin. YK:n virkailijat toivoivat, että kaikki 50 valtiota ratifioisivat sopimuksen, jonka mukaan teollisuusmaiden on määrä vakiinnuttaa kasvihuoneilmiötä aiheuttavat hiilidioksidipäästöt vuoden 1990 päästöjen tasolle vuosituhannen loppuun mennessä. YK:n alainen Meteorologinen maailmanjärjestö WMO varoitti Ammulehden 2.11.1993 mukaan merenpinnan nousun aiheuttamista vaaroista: "Erityisesti pienet saarivaltion ja rannikkoalueet ovat uhattuina." Tämänkaltaiset uutiset ovat yleisiä nykyään. Entä asian toinen puoli?
"Daily Telegraph" -lehti kirjoitti 30.6.1990: "10 vuoden satelliittitutkimus maailman lämpötiloista ei löytänyt todisteita ilmaston lämpenemisestä, jota monet tiedemiehet ovat ennustaneet... Vuodet 1984, 1985, 1986 olivat vuosikymmenen viileimmät." Jopa valtaeliitin kontrolloima "Time"-lehti julkaisi 30.4.1990 ilmaston lämpenemistä arvostelevan artikkelin: "Sihisevä tieteellinen väittely". Kirjoituksen mukaan ilmaston lämpenemisteoria on joutunut huomattavan hyökkäyksen kohteeksi. Todisteet siitä, että kasvihuoneilmiö on jo alkanut, ovat hyvin heiveröiset. Artikkeli viittaa myös havaintoon, että maapallon keskimääräinen lämpötila ei ole noussut enempää kuin 0,5°C ja tuokin mittaustulos on epäilyttävä. Vuosien 1940-1970 välillä oli viilenevä ajanjakso, jolloin jotkut ennustivat jääkauden paluuta...
Tutkimukset Pohjois-Amerikan ja Länsi-Euroopan lämpötilamuistiinpanoista viimeisten 150 vuoden ajalta osoittavat monia heilahteluita mutta eivät selvää kehitystä niin lämpimään kuin kylmäänkään suuntaan. Tri Robert E. Stevenson, joka on valtameritieteitä tutkivan kansainvälisen liiton pääsihteeri, raportoi vuoden 1993 huhtikuussa, että keskimääräinen merenpinta ei ole muuttunut kuluneena vuosisatana.
Yhdysvalloissa yli 50 merkittävää ja johtavaa ilmakehään erikoistunutta tiedemiestä allekirjoitti julkilausuman, jonka mukaan ilmaston lämpenemisteoria on erittäin epävarma perustuen olettamuksiin, että fossiilisten polttoaineiden polttaminen aiheuttaisi katastrofaalista ilmaston lämpenemistä ja vaatisi välitöntä toimintaa. He lopettivat lausuntonsa yksinkertaisesti: "Emme ole samaa mieltä." Tiedotusvälineet eivät julkaisseet kyseistä julkilausumaa. Uutispimentoa osoittaa myös maininta uusiseelantilaisessa "Christchurch Press" - lehdessä 14.1.1989: "Itseasiassa on olemassa tieteellistä epäilyä monia kasvihuoneilmiöennustuksia kohtaan, mutta sitä ei yleensä kerrota yleisölle."
Kasvihuoneilmiön olisi luullut joutuneen epäilyn kohteeksi Yhdysvalloissa, jossa tammikuussa 1994 yllättänyt pakkasaalto vaati 130 kuolonurhia. Lehdet kuitenkin kirjoittivat, että kasvihuoneilmiöön uskotaan yhä. Massachusettsin osavaltion tutkimuslaitoksessa toimiva Michael Brower totesi: "Tällainen pakkastalvi aiheuttaa sen, että kasvihuoneilmiön vakavuutta on vaikea markkinoida yleisölle." Kasvihuoneilmiö perustuu tosiaankin tehokkaaseen markkinointiin! Kovat pakkaset aiheuttivat kuitenkin joitain epäilyksiä. Michael D. Lemonick kirjoitti 13.2.1994 Aamulehdessä näyttävin otsikoin: "Kuljemmeko kohti jääkautta? Ihmisen aiheuttama maapallon lämpeneminen on sittenkin paljolti pelkkää teoriaa."
Hiilidioksidipäästöjen rajoitus vuoden 1990 tasolle on myös taloudellisesti hyvin kallista. Se vaatisi hiilidioksidiveron, jonka on arvioitu maksavan jopa 600 miljardia dollaria teollistuneissa valtioissa.
On syytä harkita seuraavia faktoja:
1. Kaikkein kalleimmatkaan tietokoneet eivät pysty ennustamaan säätä kuin korkeintaan viisi päivää eteenpäin ja tuolloinkin virhe-ennustukset ovat yleisiä. Kuinka voidaan ennustaa, mitä tapahtuu ilmastolle viiden tai viidenkymmenen vuoden kuluttua?
2. Hiilidioksidi ei ole ilmansaaste, vaan sitä syntyy poltettaessa tai hapetettaessa mitä tahansa orgaanista ainetta. Se on erittäin tärkeä ravintoaine kaikille vihreille kasveille, jotka tuottavat elintärkeää happea. Kasvit pitävät hiilidioksidista ja kokeellisesti onkin todettu kaksinkertaisen hiilidioksidimäärän lisänneen 30% kasvua ja satoa. Lisääntynyt kasvien lehdistä taas viilentää lämpötilaa.
3. Jos tapahtuisi ilmaston lämpeneminen, sen aiheuttaisi vesihöyry ja pilvet. Hiilidioksidi ei ole kasvihuonekaasu.
4. Jää on laajentunutta vettä. Laita jääkuutio vesilasiin ja odota, kunnes se on sulanut. Vedenpinta laskee. Kuinka napajäätiköiden sulaminen voi aiheuttaa vedenpinnan nousun? Etelämantereen alla on tosin maata, mutta onko sulaminen yleensä mahdollista, kun vuoden keskilämpötila on -37°C?
Poliittisen tieteen professori Morton Kaplan Chicagon yliopistosta kirjoitti vaikutusvaltaisessa lehdessä "The World and I" tammikuussa 1990 otsikon "Askelia kohti demokraattista maailmanjärjestystä" alla: "Demokraattisen maailmanjärjestyksen luominen on tärkeää monista syistä. Kiireelliset asiat kuten mahdollinen kasvihuoneilmiö vaativat kansainvälistä hallintoa." Professori Kaplan ilmaisi selvästi syyn, miksi kasvihuoneilmiöllä peloitellaan.
Maailman luonnonsäätiö eli WWF raportoi 11.8.1993, että kasvihuoneilmiöllä on tuhoisat vaikutukset niin sademetsille kuin napajäätiköillekin. YK:n virkailijat toivoivat, että kaikki 50 valtiota ratifioisivat sopimuksen, jonka mukaan teollisuusmaiden on määrä vakiinnuttaa kasvihuoneilmiötä aiheuttavat hiilidioksidipäästöt vuoden 1990 päästöjen tasolle vuosituhannen loppuun mennessä. YK:n alainen Meteorologinen maailmanjärjestö WMO varoitti Ammulehden 2.11.1993 mukaan merenpinnan nousun aiheuttamista vaaroista: "Erityisesti pienet saarivaltion ja rannikkoalueet ovat uhattuina." Tämänkaltaiset uutiset ovat yleisiä nykyään. Entä asian toinen puoli?
"Daily Telegraph" -lehti kirjoitti 30.6.1990: "10 vuoden satelliittitutkimus maailman lämpötiloista ei löytänyt todisteita ilmaston lämpenemisestä, jota monet tiedemiehet ovat ennustaneet... Vuodet 1984, 1985, 1986 olivat vuosikymmenen viileimmät." Jopa valtaeliitin kontrolloima "Time"-lehti julkaisi 30.4.1990 ilmaston lämpenemistä arvostelevan artikkelin: "Sihisevä tieteellinen väittely". Kirjoituksen mukaan ilmaston lämpenemisteoria on joutunut huomattavan hyökkäyksen kohteeksi. Todisteet siitä, että kasvihuoneilmiö on jo alkanut, ovat hyvin heiveröiset. Artikkeli viittaa myös havaintoon, että maapallon keskimääräinen lämpötila ei ole noussut enempää kuin 0,5°C ja tuokin mittaustulos on epäilyttävä. Vuosien 1940-1970 välillä oli viilenevä ajanjakso, jolloin jotkut ennustivat jääkauden paluuta...
Tutkimukset Pohjois-Amerikan ja Länsi-Euroopan lämpötilamuistiinpanoista viimeisten 150 vuoden ajalta osoittavat monia heilahteluita mutta eivät selvää kehitystä niin lämpimään kuin kylmäänkään suuntaan. Tri Robert E. Stevenson, joka on valtameritieteitä tutkivan kansainvälisen liiton pääsihteeri, raportoi vuoden 1993 huhtikuussa, että keskimääräinen merenpinta ei ole muuttunut kuluneena vuosisatana.
Yhdysvalloissa yli 50 merkittävää ja johtavaa ilmakehään erikoistunutta tiedemiestä allekirjoitti julkilausuman, jonka mukaan ilmaston lämpenemisteoria on erittäin epävarma perustuen olettamuksiin, että fossiilisten polttoaineiden polttaminen aiheuttaisi katastrofaalista ilmaston lämpenemistä ja vaatisi välitöntä toimintaa. He lopettivat lausuntonsa yksinkertaisesti: "Emme ole samaa mieltä." Tiedotusvälineet eivät julkaisseet kyseistä julkilausumaa. Uutispimentoa osoittaa myös maininta uusiseelantilaisessa "Christchurch Press" - lehdessä 14.1.1989: "Itseasiassa on olemassa tieteellistä epäilyä monia kasvihuoneilmiöennustuksia kohtaan, mutta sitä ei yleensä kerrota yleisölle."
Kasvihuoneilmiön olisi luullut joutuneen epäilyn kohteeksi Yhdysvalloissa, jossa tammikuussa 1994 yllättänyt pakkasaalto vaati 130 kuolonurhia. Lehdet kuitenkin kirjoittivat, että kasvihuoneilmiöön uskotaan yhä. Massachusettsin osavaltion tutkimuslaitoksessa toimiva Michael Brower totesi: "Tällainen pakkastalvi aiheuttaa sen, että kasvihuoneilmiön vakavuutta on vaikea markkinoida yleisölle." Kasvihuoneilmiö perustuu tosiaankin tehokkaaseen markkinointiin! Kovat pakkaset aiheuttivat kuitenkin joitain epäilyksiä. Michael D. Lemonick kirjoitti 13.2.1994 Aamulehdessä näyttävin otsikoin: "Kuljemmeko kohti jääkautta? Ihmisen aiheuttama maapallon lämpeneminen on sittenkin paljolti pelkkää teoriaa."
Hiilidioksidipäästöjen rajoitus vuoden 1990 tasolle on myös taloudellisesti hyvin kallista. Se vaatisi hiilidioksidiveron, jonka on arvioitu maksavan jopa 600 miljardia dollaria teollistuneissa valtioissa.
On syytä harkita seuraavia faktoja:
1. Kaikkein kalleimmatkaan tietokoneet eivät pysty ennustamaan säätä kuin korkeintaan viisi päivää eteenpäin ja tuolloinkin virhe-ennustukset ovat yleisiä. Kuinka voidaan ennustaa, mitä tapahtuu ilmastolle viiden tai viidenkymmenen vuoden kuluttua?
2. Hiilidioksidi ei ole ilmansaaste, vaan sitä syntyy poltettaessa tai hapetettaessa mitä tahansa orgaanista ainetta. Se on erittäin tärkeä ravintoaine kaikille vihreille kasveille, jotka tuottavat elintärkeää happea. Kasvit pitävät hiilidioksidista ja kokeellisesti onkin todettu kaksinkertaisen hiilidioksidimäärän lisänneen 30% kasvua ja satoa. Lisääntynyt kasvien lehdistä taas viilentää lämpötilaa.
3. Jos tapahtuisi ilmaston lämpeneminen, sen aiheuttaisi vesihöyry ja pilvet. Hiilidioksidi ei ole kasvihuonekaasu.
4. Jää on laajentunutta vettä. Laita jääkuutio vesilasiin ja odota, kunnes se on sulanut. Vedenpinta laskee. Kuinka napajäätiköiden sulaminen voi aiheuttaa vedenpinnan nousun? Etelämantereen alla on tosin maata, mutta onko sulaminen yleensä mahdollista, kun vuoden keskilämpötila on -37°C?
Poliittisen tieteen professori Morton Kaplan Chicagon yliopistosta kirjoitti vaikutusvaltaisessa lehdessä "The World and I" tammikuussa 1990 otsikon "Askelia kohti demokraattista maailmanjärjestystä" alla: "Demokraattisen maailmanjärjestyksen luominen on tärkeää monista syistä. Kiireelliset asiat kuten mahdollinen kasvihuoneilmiö vaativat kansainvälistä hallintoa." Professori Kaplan ilmaisi selvästi syyn, miksi kasvihuoneilmiöllä peloitellaan.
Lainaa nopeasti arkeen ja juhlaan. Täytä hakemus netissä ja saat rahat tilillesi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti