YHDISTYNEET KANSAKUNNAT
Ensimmäisen maailmansodan jälkeen maailmaa yhdistävät taustavoimat yrittivät saada aikaan kansainvälisen hallituksen Kansainliiton (League of Nations) avulla. Kansainliiton toi rauhanomaisen yhteistyön nimessä julkisuuteen Yhdysvaltain presidentti Woodrow Wilson apunaan hänen neuvonantajansa eversti House. Kansainliiton peruskirja astui voimaan yhdessä Versaillesin rauhansopimuksen kanssa vuonna 1920. Kansainliittoon liittyivät monet maat mukaanlukien myös Suomi. Wilson, House ja salainen valtaeliitti kokivat kuitenkin nöyryyttävän takaiskun Yhdysvaltojen kieltäytyessä jäsenyydestä. Sen seurauksena Kansainliitto menetti mahtinsa. Vähitellen siitä tuli yhä heikompi, kunnes se lakkautettiin vuonna 1946. Sen sijalle tuli YK, joka myös peri Kansainliiton varat.
YK on maailmanjärjestö, joka virallisesti pyrkii säilyttämään kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden. Lisäksi se yrittää ratkaista poliittisia, taloudellisia, sosiaalisia ja kulttuuriongelmia. YK:n säännöt muotoiltiin San Franciscon konferenssissa keväällä 1945. Paikalla olleet Yhdysvaltojen valtuutetut olivat käytännöllisesti katsoen kaikki ulkomaansuhteiden neuvoston eli CFR:n entisiä, sen hetkisiä tai tulevia jäseniä. Säännöt astuivat voimaan 24.10.1945. Rockefellerin suku hankki YK:lle maa-alueen New Yorkista, minne sen päämaja rakennettiin vuonna 1951. Rockefellerin paneeliselostus vuodelta 1958 sisälsi lausunnon: "YK on lopulta symboli maailmanjärjestykselle, joka tullaan rakentamaan jonakin päivänä."
YK ilmoitti toukokuussa 1974: "Me YK:n jäsenet julistamme juhlallisesti yhdistyneen päätöksemme tehdä hellittämättömästi työtä uuden kansainvälisen taloudellisen järjestyksen perustamiseksi." CFR:n johtajistoon kuuluva C. Douglas Dillon, joka toimi valtionvarainministerinä presidentti Kennedyn aikana, on todennut: "Tulee kestämään ennenkuin ihmiset tässä maassa kokonaisuutena ovat valmiita luopumaan olennaisesti itsenäisyydestä maailmanlaajuisten ongelmian ratkaisemiseksi. Tulee kehittymään maailmanlaajuisia viranomaisia mahdollisesti YK:n tai vastaavien järjestöjen välityksellä."
1950-luvulla, jolloin Yhdysvallat oli hyvin kommunismin vastainen, YK:n palveluksessa todettiin olevan paljon kommunisteja. Kommunistinen puolue myös tuki YK:ta. Entinen kommunistisen puolueen johtohenkilö Joseph Z. Kornfeder paljasti vuonna 1955 tunnistavansa, että YK:n "suunnitelma" on kommunistinen. Hän oli ollut melkein kolme vuotta Moskovassa kommunistisen puolueen päämajassa, missä hän oppi heidän toimintamallinsa. YK:n taustavoimat eivät koskaan aikoneet tehdä siitä rauhanturvajärjestöä, vaan valtavan Troijan puuhevosen. Kornfeder on sanonut: "YK:n sisäinen rakenne, kommunistisesti suunniteltu, on sosiologisen valloituksen malli, malli joka on tarkoitettu palvelemaan kommunismin tunkeutumista länteen. Se on nerokas ja petollinen."
Toimittaja William F. Jasper on tutkinut YK:ta perusteellisesti ja sanookin kirjassaan "Global Tyranny - Step by Step" (Maailmanlaajuinen sortovalta - Askel askeleelta): "CFR on täysin luonut YK:n ja suunnitellut, että siitä lopulta tulisi kaikkimahtavan maailmanhallituksen työkalu." Jasper on monen muun tutkijan ohella myös todennut, että YK:n ja sen alajärjestöjen antama kehitysapu on itseasiassa aiheuttanut paljon enemmän tuhoa kuin hyötyä kehitysmaissa. Samat yksilöt ovat käyttäneet samoja tuhoavia menettelytapoja lukuisissa kehitysmaissa samoin traagisin tuloksin. Ja hyödyn korjaavat aina samat yksilöt ja järjestöt. Miksi YK:n ulkomaanapuviranomaiset eivät opi virheistään?
Tilaa muodikkaimmat farkut Tiger Of Swedeniltä!
Katso myös miesten ja naisten mallistot.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti