VÄESTÖRÄJÄHDYS
Yleisesti ihmisille on annettu kuva, että maapallon väestömäärä on räjähdysmäisessä kasvussa. Jos ei pian ryhdytä konkreettisiin toimiin syntyvyyden säännöstelemiseksi, seurauksena on katastrofi ravinnon loppuessa ja saasteongelman käytyä ylivoimaiseksi. Asiantuntijat ovat suositelleet jopa pakollista sterilisaatiota suurille väestöryhmille.
Worldwatch-tutkimuslaitos julkisti 15.1.1994 selvityksen, joka julkaistiin seuraavana päivänä myös Suomessa. Selvityksen mukaan "maailma ei näytä pystyvän enää paljoa lisäämään ruoan tuotantoaan. Siksi väestöräjähdys on saatava hallintaan, jos ihmisille halutaan tarpeeksi ravintoa tulevina vuosikymmeninä". Kun lehdet siteerasivat Worldwatchia ja sen johtajaa Lester Brownia, ne eivät tietenkään maininneet, että Worldwatch on maailman yhdentymistä ajava vaikutusvaltainen laitos ja että Lester Brown on CFR:n jäsen. Vuonna 1972 julkaisemassaan menestyskirjassa "World Without Borders" (Maailma ilman rajoja) Lester Brown ehdotti maailman ympäristöelimen perustamista, koska ympäristön tilan huonontumista ei voida pysäyttää nykyisten itsenäisten kansallisvaltioiden puitteissa.
Maapallolla elää tällä hetkellä noin viisi ja puoli miljardia ihmistä. Tuo ihmismäärä käyttää noin 16% maailman maapinta-alasta. Jos pystyisimme kuljettamaan tuon ihmismäärän yhteen paikkaan, laskelmien mukaan se mahtuisi Arkansasin-osavaltion sisään Yhdysvalloissa. Tuolloin jokainen saisi reilut kolme neliömetriä itselleen. Kaikki muu maa-alue maailmassa jäisi vapaaksi ravinnon kasvattamiseen ja muihin tarkoituksiin.
Kiinaa ja Intiaa pidetään yleisesti esimerkkeinä valtioista joissa on erittäin suuri väestöntiheys. Todellisuudessa Kiinan väestöntiheys on sama kuin Pennsylvanian osavaltion väestöntiheys Yhdysvalloissa. Intiassa on sama väestöntiheys kuin Yhdistyneessä kuningaskunnassa, johonka kuuluvat Englanti, Skotlanti, Wales ja Pohjois-Irlanti. Kiinan ja Intian ongelmat johtuvat siis muista seikoista, joita ovat lähinnä hallitusten byrokraattinen politiikka ja vallitsevat uskonnot.
On olemassa suuri määrä kirjoja, jotka osoittavat liikakansoittumisen myytiksi. Seuraavana annan luettelon kirjoista tekijöineen, jotka käsittelevät tätä aihetta: Rousas J. Rushdoony: "The Myth of Overpopulation"; James A. Weber: "Grow or Die"; Jacqueline Kasun: "The War Against Population"; Julian Simon: "The Ultimate Resource"; Colin Clark: "Population Growth: The Advantages"; Robert Sassone: "Handbook on Population" ja Ben Wattenberg: "The Birth Dearth".
Välittämättä todistusaineistosta ulkomaansuhteiden neuvosto, YK, Planned Parenthood, Worldwatch ja varsinkin Rooman klubi jatkavat peloittelua luomallaan uhkakuvalla. Väestöräjähdys on yksi tekosyy, jonka avulla ne ehdottavat maailmanlaajuisen "kriisihallinnon" perustamista.
Yleisesti ihmisille on annettu kuva, että maapallon väestömäärä on räjähdysmäisessä kasvussa. Jos ei pian ryhdytä konkreettisiin toimiin syntyvyyden säännöstelemiseksi, seurauksena on katastrofi ravinnon loppuessa ja saasteongelman käytyä ylivoimaiseksi. Asiantuntijat ovat suositelleet jopa pakollista sterilisaatiota suurille väestöryhmille.
Worldwatch-tutkimuslaitos julkisti 15.1.1994 selvityksen, joka julkaistiin seuraavana päivänä myös Suomessa. Selvityksen mukaan "maailma ei näytä pystyvän enää paljoa lisäämään ruoan tuotantoaan. Siksi väestöräjähdys on saatava hallintaan, jos ihmisille halutaan tarpeeksi ravintoa tulevina vuosikymmeninä". Kun lehdet siteerasivat Worldwatchia ja sen johtajaa Lester Brownia, ne eivät tietenkään maininneet, että Worldwatch on maailman yhdentymistä ajava vaikutusvaltainen laitos ja että Lester Brown on CFR:n jäsen. Vuonna 1972 julkaisemassaan menestyskirjassa "World Without Borders" (Maailma ilman rajoja) Lester Brown ehdotti maailman ympäristöelimen perustamista, koska ympäristön tilan huonontumista ei voida pysäyttää nykyisten itsenäisten kansallisvaltioiden puitteissa.
Maapallolla elää tällä hetkellä noin viisi ja puoli miljardia ihmistä. Tuo ihmismäärä käyttää noin 16% maailman maapinta-alasta. Jos pystyisimme kuljettamaan tuon ihmismäärän yhteen paikkaan, laskelmien mukaan se mahtuisi Arkansasin-osavaltion sisään Yhdysvalloissa. Tuolloin jokainen saisi reilut kolme neliömetriä itselleen. Kaikki muu maa-alue maailmassa jäisi vapaaksi ravinnon kasvattamiseen ja muihin tarkoituksiin.
Kiinaa ja Intiaa pidetään yleisesti esimerkkeinä valtioista joissa on erittäin suuri väestöntiheys. Todellisuudessa Kiinan väestöntiheys on sama kuin Pennsylvanian osavaltion väestöntiheys Yhdysvalloissa. Intiassa on sama väestöntiheys kuin Yhdistyneessä kuningaskunnassa, johonka kuuluvat Englanti, Skotlanti, Wales ja Pohjois-Irlanti. Kiinan ja Intian ongelmat johtuvat siis muista seikoista, joita ovat lähinnä hallitusten byrokraattinen politiikka ja vallitsevat uskonnot.
On olemassa suuri määrä kirjoja, jotka osoittavat liikakansoittumisen myytiksi. Seuraavana annan luettelon kirjoista tekijöineen, jotka käsittelevät tätä aihetta: Rousas J. Rushdoony: "The Myth of Overpopulation"; James A. Weber: "Grow or Die"; Jacqueline Kasun: "The War Against Population"; Julian Simon: "The Ultimate Resource"; Colin Clark: "Population Growth: The Advantages"; Robert Sassone: "Handbook on Population" ja Ben Wattenberg: "The Birth Dearth".
Välittämättä todistusaineistosta ulkomaansuhteiden neuvosto, YK, Planned Parenthood, Worldwatch ja varsinkin Rooman klubi jatkavat peloittelua luomallaan uhkakuvalla. Väestöräjähdys on yksi tekosyy, jonka avulla ne ehdottavat maailmanlaajuisen "kriisihallinnon" perustamista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti